Merja Markkulan installaatio museon kappelissa. |
2011
installaatio
Käyttökelpoisen veden lisääntyvä puute on ihmiskunnan suuria uhkakuvia. Virttaan Kankaanjärvellä tapahtuvan ympäristörikoksen pitkäaikaisesta seuraamisesta kumpuavasta teoskokonaisuudessa Merja Markkula tuo esiin ihmisen osana elävän ja elottoman luonnon välistä kiertokulkua. Installaatiossa ovat esillä myös Virttaankankaalla 2009 ja 2010 toteutuneet, hautajaisrituaalikuvastoon kietoutuvat ympäristöteokset valokuvina ja ääninä.
Viime vuosina taiteilija Merja Markkula (s. 1952) on työskennellyt luonnonvaraisten vesien ja luonnon arvojen/monimuotoisuuden puolesta taiteen keinoin. Hän on kehitysbiologi, FT, dos. jonka aiempia töitä on ollut esillä useimmissa EU -maissa ja USA:ssa. Yksityisnäyttelyitä hänellä on ollut Suomessa 13 ja yksi Roomassa.
Minä olen vettä – I’m but Water, installation
The increasing lack of usable water is a nightmare scenario for the human race. In her work about the long-term consequences of the environmental violations at Kankaanjärvi in Virtaa, Merja Markkula reveals man’s part in the process of living nature becoming lifeless. The installation includes environmental works illustrating funeral rites, in the form of photographs and sound recordings made at Virttaankangas in 2009 and 2010.
In recent years, the artist Merja Markkula PhD (b. 1952) has used her work to promote the value of water and the multiplicity of nature. She is a developmental biologist and docent. Her earlier works have been shown in various EU countries and in the USA. She has had 13 exhibitions in Finland and one in Rome.
No comments:
Post a Comment