Siemenet Siemenpankkiin, kuvat Andréa Vannuchi

Ketjukahvila CHAIN CAFE ja Ketjupuutarha CHAIN GARDEN

Ravintoketjuissa näyttelyn aikana museon kahvila on muunnettu osaksi taidenäyttelyä:
Ketjukahvila yhdessä Ketjupuutarhan kanssa ovat yhteisöllisiä taidetekoja, joista jää uusia siemeniä, tekoja, toimintaa, hyvää mieltä Salon seudulle Ravintoketjuissa näyttelyn purkamisen jälkeenkin.

Puutarhuri Tiia Paju vuoroin Ketjukahvilassa 

Ketjukahvila toimii Aurinkoinen tulevaisuus ry:n talkoolaisten, työntekijöiden sekä näyttelyn kuraattorin voimin. Eikä mitään tekotaidetta vaan taideteko: valmistamme itse luomuisia leivonnaisia ja myymme myös luomukahvia, -teetä, luomuisia muita perusruoka-aineita  hunajasta öljyyn. Ketjukahvilan luomumuonitusvastaava taiteilija on Mikko Kivelä.

Tule kahville, teelle, olemaan, työskentelemään! Kahvilassa langaton netti. Arkisin sadokorjuu soppaa.
Ketjukahvilassa myös juuri avattu Salon Seudun Siemenpankki jonne toivomme sinun tallettavan siemenen tuleville ketjupuutarhoille, paikallistaloudelle!

Ketjukahvilan hitti on kierrätettävät kalusteet ja astiat, keittiön vekottimet...
Mahtava valikoima Ekotorin mukeja jossa luomukahvi maistuu ja kupit kiertävät:

Kuppikauppaa yhteistyössä Salon Ekotori

Luontokuvaaja Jarmo Markkanen ja museomistari Simo Suni ovat löytäneet lempimukinsa..

Jarmo Markkasen lepakko-aiheisia kuvia nähtävillä Salon taidemuseon tornin näyttelyssä:
Yösiivikkoja ja muuta yöelämää

Ketjukahvilassa langaton nettiyhteys. Taustalla Miia Raivion installaatio Ylioppilaat

Ketjukahvilan ikkunasta aukeaa näkymä Ketjupuutarhjaan ja La Navetta ryhmän teokseen "Ikuisesti Uskolliset"

ANDRÉA VANNUCCHI, TARJA LAPILA. TIIA PAJU &ryhmä: Ketjupuutarha – siemenen ihme

Andréa Vannucchi ja Tarja Lapila Ketjupuutarha – siemenen ihme 2011 yhteistyössä puutarhuri Tiia Pajun kanssa

Kuva Andréa Vannucchi

Siemenen avaruus, josta luonto järjestelee omaa taidenäyttelyään, tulee hämmentäväksi kun siihen tarttuu mitään pelkäämättä lapsen käsi, vanhuksen käsi -monet kädet, jotka ovat kokeneet epäonnistumisia yksin ja yhdessä. Luonto rakentelee omaa taidenäyttelyään ainutlaatuisessa tilanteessa. Siemenestä rakentuu elämälle välttämätön kiertonäyttely, jossa kohtaavat arkinen puurtaminen ja käsittämättömän kipeänkaunis kasvu, kukoistus ja kuolema. Mukana on terveyttä ja sairautta, petturuutta ja ahneutta , ravintomme koko kirjo. Museo avaa uuden näkökulman tutulle, kauaksi karkaavalle, lähellä lymyävälle välttämättömyydelle – kasvulle. Mukana on puutarhureita, puuseppiä, taiteilijoita, kasvattajia, nuorten projekteja, työvoimahankkeita, ikääntyvien terapiaa, terveyden toiminnallisuutta, kouluja, lastentarhoja ja kirjastoja. Ketjun yksikkönä on kasvulaatikko, joka on tarvittaessa myös esteetön alusta niin päiväkotilapselle kuin vanhuspalvelun rullatuolissa puuhailevalle. Laatikot ovat syntyneet Salon pajatoiminnassa, Salon ammattiopistossa ja Työvoiman palvelukeskuksessa. Salon taidemuseo Veturitallin piha-alueelta ketjupuutarhan sadonkorjuu siirtyy sisälle työpajoiksi ja kahvilan tarjoiluun. Paikallinen siemenpankki tulee palvelemaan tulevia yhteisöllisiä kasvuhankkeita. Laatikot jaetaan päiväkoteihin, vanhusten palvelutaloihin seuraavia vuosia varten. Kokeilut, reseptit, kuvat ja kertomukset pannaan talteen ja kiertoon.

Halikonlahti Green Art trilogia päättyy, mutta siemenet ympäristömme parhaaksi jäävät itämään.

Kuva: Andréa Vannucchi

Chain Garden - the Miracle of Seed The universe of seeds, from which nature puts together its own art exhibition, becomes bewildering when touched by the hand of a child afraid of nothing, the hand of an elderly person, many hands which have experienced misfortune, either individually or collectively. Nature constructs its own art exhibition in unique circumstances. A seed constitutes a cyclical exhibition that is essential for life, where daily toil and incomprehensible pain encounter the beauty of growth, flowering and death. It encompasses health and sickness, betrayal and greed, our whole food spectrum. This museum exhibition opens up a new perspective on a familiar, far reaching yet closely hidden necessity: growth. The participants include gardeners, carpenters, artists, educators, youth projects, employment projects, ageing therapy, health and functionality, schools, kindergartens and libraries. Each link in the chain is a seed-box, which can also, if necessary, be constructed as a freestanding platform that can be accessible to both children and elderly people in wheelchairs. The boxes have been constructed in workshop activities at Salo Youth Project, at Salo Vocational College, and at the Employment Services Centre. From the grounds of Salo Art Museum the produce from the chain garden is taken inside, for use in workshops and in the cafe. A local seed bank will serve future community planting projects. The boxes will be distributed among nursery schools and assistedliving buildings for the elderly, for use in the coming years. Experiments, recipes, pictures and stories will be collected and circulated. So, the Green Art Trilogy comes to a close, but the seeds that it has sown in people's minds remain for the benefit of our environment.

Kuva: Andréa Vannucchi

Kuva: Andréa Vannucchi

Ketjupuutarhassa mukana/ GROWERS THE CHAIN GARDEN: 
 Asemakadun päiväkoti, Isohärjänmäen päiväkoti, Palometsän päiväkoti, Pahkavuoren päiväkoti, Torikadun päiväkoti, Kallionrinteen päiväkoti, Salon kirjasto, Pajulan koulu, Ollikkalan koulu, 
Tiina Kaarto-Alanko, Tuukka Iltanen, Annika Tavasti, Tea Tikka, Janina Mäkinen, Atte Jaakkola, Salo Pajatoiminta, Reetta Hartikainen, Joona Riikonen, Jussi,Tellervo ja Markku Mattila, Nikolinka Nikolova, Jarna Kortelahti, Sampo Parkkonen, Kalle Muuri, Tiina ja Jari Juvonen, Tiia Paju, Tiina Aalto, La Navetta-ryhmä.
Perniön vanhainkoti, Halikon vanhainkoti, Työvoiman palvelukeskus/Waltti, Kai Vuoriranta, Rejo Blomberg, Mika Mitikka, Mari Kuittinen, Hyvän olon työkalupakki-hanke (Salon terveyskeskus / Salon seudun ammattiopisto),

Dokumentointi Andréa Vannuchi, Tarja ja Timo Lapila

 Tiina Aalto: Parantumattomasti sairaat
Joka vuosi Suomessa syntyy tonneittain omenoita. Osa näistä omenanpoikasista sairastuu parantumattomaan muumiotautiin. Heidän emäpuunsa pyrkii pudottamaan sairaat yksilöt maahan, josta ihmisten toivotaan hävittävän ne polttamalla tai hautaamalla maahan.
Onkohan kukaan koskaan kelannut, miltä se tuntuu näistä sairaista yksilöistä? Miks just heidän sienitautinsa on niin paha?

ERIK SJÖDIN: The Azolla Cooking and Cultivation Project

The Azolla Cooking and Cultivation Project

The aquatic fern azolla is one of the worlds fastest growing
plants and a rich source of nutrients, yet it is virtually unexplored
as food. In "The Azolla Cooking and Cultivation Project" Erik Sjödin experiments with azolla-food together with farmers, chefs and scientists and tries to get some
insight into how we produce our food today and could be producing it
in the future.
For the exhibition in Salo Erik collaborates with the
gardener Tiia Paju who will be growing azolla in Salo during the
summer, and during the opening weekend he will facilitate an azolla
cooking workshop where people can drop in and experiment with
azolla-food.

About Erik Sjödin (b. 1979)
Erik Sjödins practice could be described as exploratory research on
how humans and nonhumans are interdependent and interrelated. Through
his work he also attempts to expose and challenge various notions of
nature; such as the notion of nature as something distinct from
culture and society.


http://www.eriksjodin.net

Vesikasvi azolla kuuluu maailman nopeimmin kasvaviin ravintorikkaisiin kasvilajeihin,
mutta sen mahdollisuuksia ihmisten ravintona ei ole vielä paljon tutkittu.
The Azolla Cooking and Cultivation Project -teoksessa Erik Sjödin kokeilee azollan mahdollisuuksia ruokana maanviljelijöiden, keittiömestareiden ja tutkijoiden kanssa ymmärtääkseen miten ruoka tuotetaan nyt ja kuinka sitä voisi tuottaa tulevaisuudessa. Ravintoketjuissa -näyttelyssä teos tehdään yhteistyössä puutarhuri Tiia Pajun kanssa, joka on kasvattanut azollaa kesän ajan Salossa. Avajaisviikonloppuna azolla-ruokaa valmistetaan osallistuvissa työpajoissa museon tiloissa.


Erik Sjödinin työskentelyä voisi kutsua ihmisten ja muiden elollisten olentojen riippuvuussuhteiden kokeelliseksi tutkimukseksi. Teostensa kautta hän pyrkii esittämään ja haastamaan eri luontokäsityksiä, kuten ajatuksen siitä, etä luonto ei olisi osa kulttuuria ja yhteiskuntaa.

http://www.eriksjodin.net